Mene sisältöön YHTEENVETO
Ajoneuvokantojen sähköistäminen on yksi tanskalaisen elinkeinoelämän nopeimmista muutoksista, jota vauhdittavat ilmastolaki, verotusjärjestelmät ja alhaisemmat käyttökustannukset. Siirtyminen fossiilisista ajoneuvoista sähköajoneuvoihin vaatii uudenlaista suunnittelua: latausinfrastruktuuria, reittikohtaista toimintasädettä, saatavuutta ja taloudellisuutta. Tällä sivulla käydään läpi, mitä tämä edellyttää ja miten ajoneuvokannan hallinta-alusta tukee sekakäyttöisen tai täysin sähköisen ajoneuvokannan ylläpitoa.
Miksi tanskalaisen laivaston sähköistyminen kiihtyy?
Tanska on yksi niistä Euroopan maista, joissa siirtyminen sähköajoneuvoihin on edennyt nopeimmin, mikä johtuu poliittisten tavoitteiden, taloudellisten kannustimien ja teknologian kypsyyden yhdistelmästä. Yrityskalustojen osalta kolme tekijää on keskeistä.
Ilmastolain 70 prosentin tavoite. Tanskan ilmastolaki asettaa tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Liikennesektori on yksi viimeisistä sektoreista, joissa päästöt eivät ole vähentyneet, ja yritysajoneuvokantojen sähköistäminen on yksi tärkeimmistä keinoista tavoitteen saavuttamiseksi.
Alhaisemmat käyttökustannukset. Sähköajoneuvojen energiakustannukset ajokilometriä kohti ovat alhaisemmat, niissä on vähemmän liikkuvia osia ja niiden huoltokustannukset ovat alhaisemmat. Pakettiautojen kalustossa sähköajoneuvon kokonaiskustannukset ajoneuvon käyttöiän aikana voivat olla 20–30 prosenttia alhaisemmat kuin dieselmallin.
Asiakkaiden vaatimukset ja tarjouskilpailun edut. Julkisissa tarjouskilpailuissa ympäristö- ja ilmastoasiat painottuvat yhä enemmän. Yritysasiakkaat vaativat yhä useammin todisteita kuljetusten ilmastovaikutuksista. Sähköistetyt ajoneuvokannat muodostavat siten kilpailuedun.
Mitä uusia suunnitteluhaasteita sähköistyminen tuo mukanaan?
Sähköistetty laivasto vaatii toisenlaista toiminnan suunnittelua kuin fossiilisilla polttoaineilla toimiva laivasto. Neljä keskeistä haastetta on ratkaistava.
• Ajomatkan hallinta reittikohtaisesti. Kun dieselautoa voidaan ajaa, kunnes säiliö on tyhjä, ja se tankataan 5 minuutissa, sähköajoneuvojen ajot on suunniteltava tunnetun ajomatkan rajoissa. Ajomatka vaihtelee talvilämpötilan, kuorman, nopeuden ja maaston mukaan, ja se voi lyhentyä 20–30 prosenttia kylminä päivinä.
• Latausinfrastruktuuri ja latausaika. Oman varikon latausinfrastruktuuri yölatausta varten, yhdistettynä reitin varrella sijaitseviin pikalatauspisteisiin, on tulossa logistiikan kannalta merkittävä tekijä. Latausaika ei ole enää toissijainen seikka, vaan operatiivinen tosiasia.
• Sekalainen ajoneuvokanta siirtymäkaudella. Useimmilla yrityksillä on vielä monien vuosien ajan käytössä sekä sähkö- että fossiilisia ajoneuvoja. Järjestelmän on käsiteltävä molempia samalla tavalla, samalla yleiskuvalla ja samalla raportointitavalla.
• Energian kustannukset verrattuna polttoainekustannuksiin. Kustannusten seuranta siirtyy diesellitroista sähkön kilowattitunteihin. Tämä edellyttää uudenlaisia kustannustietoja ja uusia vertailukohtia.
Mitä sähköajoneuvojen ajoneuvohallintaratkaisuun tulisi sisältyä?
Jotta laivastonhallinta-alusta toimisi sähköistetyssä tai osittain sähköistetyssä laivastossa, tarvitaan viisi lisätoimintoa sen lisäksi, mitä vaaditaan fossiilisilla ajoneuvoilla.
Akun tila ja toimintasäde reaaliajassa
Reaaliaikaisen kartan on näytettävä paitsi ajoneuvon sijainti, myös sen jäljellä olevan akun varauksen ja ajomatkan pituuden. Tehtäviä jakavalle dispetterille tämä on yhtä tärkeää kuin ajoneuvon sijainti.
Lataushistoria ja energiankulutus
Järjestelmän on rekisteröitävä, milloin ja missä ajoneuvo on ladattu, kuinka kauan lataus on kestänyt ja kuinka paljon energiaa on syötetty. Tietoja käytetään kustannusseurantaan, latauskapasiteetin suunnitteluun ja ajotottumusten analysointiin.
Scope 2 -päästölaskelma
Sähköajaminen ei poista päästöjä, vaan siirtää ne Scope 1:stä (oman polton suorat päästöt) Scope 2:een (ostetun energian epäsuorat päästöt). Järjestelmän on laskettava Scope 2 -päästöt sähköyhdistelmän perusteella, joko Tanskan keskimääräisen verkkoyhdistelmän tai tietyn sähkösopimuksen perusteella.
Sähköajoneuvoihin sovitettu ajotapa
Regeneratiivinen jarrutus, ECO-tila ja sähköautoille ominaiset ajotekniikat vaikuttavat ajomatkaan ja akun kulumiseen. Kuljettajan ajokäyttäytymisen mittausta on mukautettava näiden muuttujien mukaan.
CO2-päästövähennysten raportointi
Yritykset, jotka siirtävät ajoneuvokantansa sähköiseen käyttöön, tarvitsevat todisteita saavutetuista päästövähennyksistä tarjouskilpailuja, asiakaskommunikaatiota ja kestävän kehityksen raportointia varten.
Miten siirtymä suunnitellaan käytännössä?
Yritykselle, joka on aloittamassa sähköistämisprosessinsa, seuraava etenemisjärjestys on osoittautunut menestyksekkääksi.
1. Analysoi nykyisiä ajotottumuksia tietojen avulla. Ajohistoria ajoneuvokannan hallintajärjestelmästä osoittaa, kuinka paljon kukin ajoneuvo tosiasiassa ajaa päivittäin, missä se pysähtyy ja kuinka kauan. Tietojen perusteella päätetään, mitkä ajoneuvot soveltuvat sähköistämiseen ensimmäisinä.
2. Aloita ajoneuvoista, joiden reitti on tiedossa ja jotka palaavat varikolle joka ilta. Huolto- ja jakeluautot, joilla on kiinteät reitit ja jotka yöpyvät omalla varikollaan, ovat helpoimpia ehdokkaita.
3. Perustakaa latausinfrastruktuuri varikolle ennen ajoneuvojen hankintaa. Latausinfrastruktuurin suunnittelu ja asennus vievät enemmän aikaa kuin itse ajoneuvojen hankinta, joten sen tulisi olla valmiina ensin.
4. Käytetään siirtymäkauden ajan sekalaista ajoneuvokantaa. Sähköajoneuvot hoitavat tutut reitit, joilla ne toimivat, kun taas dieselajoneuvot hoitavat reitit, jotka eivät vielä sovellu sähköajoneuvoille.
5. Seuraa todellista energiankulutusta ja käyttökustannuksia. Todellisia lukuja on verrattava suunniteltuihin lukuihin, jotta seuraavaa hankintakierrosta voidaan mukauttaa. Kalustonhallintajärjestelmästä saadut tiedot muodostavat oppimisen perustan.
Fossiilisesta laivastosta nollapäästöihin
GSFleet Manager hallinnoi sähkö-, hybridi- ja fossiilisia ajoneuvoja samassa näkymässä ja samoilla toiminnoilla. Reaaliaikaisella kartalla näkyy sähköajoneuvojen akun tila sekä sijainti ja tila. Insights-moduuli laskee sekä Scope 1 -päästöt (polttoainepohjaiset päästöt) että Scope 2 -päästöt (sähkönkulutus) ajantasaisilla päästökertoimilla, jotta yritys voi dokumentoida sähköistämisen tuoman todellisen CO2-säästön. Tiedot viedään CSV-muodossa raportointia varten viranomaisille, asiakkaille ja sijoittajille. Tällä tavoin alusta tukee koko sähköistämisprosessia ensimmäisestä sähköajoneuvosta täysin sähköiseen, päästöttömään ajoneuvokantaan.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Voiko ajoneuvohallintajärjestelmä hallita sekä sähköajoneuvoja että fossiilisilla polttoaineilla toimivia ajoneuvoja?
Kyllä, nykyaikaisissa järjestelmissä kaikki ajoneuvotyypit näkyvät samassa näkymässä, ja niillä on samat perustoiminnot. Sähköajoneuvojen osalta näkyy lisäksi akun tila, arvioitu toimintasäde ja lataushistoria.
Miten sähköajoneuvojen CO2-päästöt lasketaan?
Sähköajoneuvojen Scope 2 -päästöt johtuvat sähkönkulutuksesta. Ne lasketaan kertomalla kilowattitunnit kyseisen sähköyhdistelmän päästökertoimella. Tanskan sähköverkon päästökerroin laskee jatkuvasti tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisääntyessä.
Mikä on suurin haaste ajoneuvokannan sähköistämisessä?
Latausinfrastruktuuri ja ajomatkan hallinta talvikaudella. Latausinfrastruktuuri vaatii suunnittelua kuukausia etukäteen, ja talvilämpötilat voivat lyhentää ajomatkaa 20–30 prosenttia.
Kuinka paljon yritys voi säästää ajoneuvokantansa sähköistämisellä?
Realistiset säästöt ajoneuvon elinkaaren aikaisissa kokonaiskustannuksissa ovat 20–30 prosenttia pakettiautojen osalta, kun taas raskaiden ajoneuvojen osalta säästöt ovat pienemmät, sillä teknologia on vielä kehittymässä. Etu on suurin ajoneuvoissa, joiden vuotuinen ajokilometrimäärä on suuri.
