Mene sisältöön YHTEENVETO
Sähköistyminen ajoneuvokalustoissa on yksi nopeimmista muutoksista suomalaisessa elinkeinoelämässä, jota ajavat ilmastolaki, tukijärjestelmät ja alentuneet käyttökustannukset. Siirtyminen fossiilisista sähköisiin ajoneuvoihin vaatii uudentyyppistä suunnittelua: latausinfrastruktuuria, reittikohtaista toimintasädettä, saatavuutta ja taloutta. Tämä sivu käy läpi mitä vaaditaan ja miten kalustonhallinta-alusta tukee työtä sekamuotoisen tai täyssähköisen kaluston käytössä.
Miksi suomalaisten kalustojen sähköistyminen kiihtyy?
Suomella on Euroopan kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet, joita ajaa yhdistelmä poliittisia päämääriä, taloudellisia kannustimia ja teknologian kypsymistä. Yrityskalustoille kolme ajuria ovat keskeisiä.
Ilmastolain 2035-hiilineutraaliustavoite. Suomen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, mikä on Euroopan kunnianhimoisin aikataulu. Liikenne on yksi viimeisistä sektoreista, joissa päästöt eivät ole laskeneet, ja yrityskalustojen sähköistyminen on yksi tärkeimmistä teistä kohti tavoitetta.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta. Valtioneuvoston vuonna 2021 hyväksymä tiekartta asettaa tavoitteeksi puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tiekartta sisältää konkreettisia toimenpiteitä sähköauton hankintatuesta latausinfrastruktuurin rakentamiseen.
Alentuneet käyttökustannukset. Sähköajoneuvoilla on alhaisemmat energiakustannukset ajokilometriä kohti, vähemmän liikkuvia osia ja alhaisemmat huoltokustannukset. Pakettiautokalustolla ajoneuvon elinkaaren kokonaiskustannus voi olla 20-30 prosenttia alhaisempi sähköisellä ajoneuvolla kuin dieselversiolla.
Asiakasvaatimukset ja tarjouskilpailuedut. Julkiset hankinnat painottavat ympäristö- ja ilmastonäkökohtia yhä enemmän. Yritysasiakkaat vaativat yhä enenevässä määrin dokumentaatiota kuljetuksen ilmastojalanjäljestä. Sähköistetystä kalustosta tulee näin kilpailuetu.
Mitä uusia suunnitteluhaasteita sähköistyminen tuo mukanaan?
Sähköistetty kalusto vaatii toisenlaista käyttösuunnittelua kuin fossiilinen. Neljä päähaastetta täytyy käsitellä.
• Toimintasäteen hallinta reittikohtaisesti. Kun dieselauton voi ajaa siihen asti kun tankki on tyhjä ja täyttää viidessä minuutissa, sähköajoneuvot täytyy suunnitella tunnetun toimintasäteen sisään. Toimintasäde vaihtelee talven lämpötilan, kuorman, nopeuden ja maaston mukaan, ja voi vähentyä 20-30 prosenttia kylmillä päivillä (mikä on erityisen relevanttia Pohjois-Suomessa).
• Latausinfrastruktuuri ja latausaika. Latausinfrastruktuuri omalla varikolla yölatausta varten yhdistettynä pikalatauksen saatavuuteen reitillä tulee logistiseksi tekijäksi. Latausaika ei ole enää toissijainen huomio vaan käytännön todellisuus.
• Sekakalusto siirtymäkaudella. Useimmilla yrityksillä tulee monena vuonna olemaan sekamuotoinen kalusto sähköisiä ja fossiilisia ajoneuvoja. Järjestelmän täytyy käsitellä molemmat samalla tavalla, samalla yleisnäkymällä ja samalla raportoinnilla.
• Energiakustannus vs. polttoainekustannus. Kustannusseuranta siirtyy litroista dieseliä kilowattitunteihin sähköä. Se vaatii uudentyyppisiä kustannustietoja ja uusia vertailukohtia.
Mitä kalustonhallintaratkaisuun tulisi sisältyä sähköisille ajoneuvoille?
Jotta kalustonhallinta-alusta toimisi sähköistetylle tai osittain sähköistetylle kalustolle, tarvitaan viisi lisätoiminnallisuutta sen lisäksi mikä pätee fossiilisille ajoneuvoille.
Akkutila ja toimintasäde reaaliajassa
Live-kartan täytyy näyttää ei vain missä ajoneuvo on, vaan kuinka paljon akkua sillä on jäljellä ja kuinka pitkälle se voi ajaa. Ajojärjestelijälle joka jakaa tehtäviä tämä on yhtä tärkeää kuin sijainti.
Laushistoria ja energiankulutus
Järjestelmän täytyy rekisteröidä milloin ja missä ajoneuvoa on ladattu, kuinka kauan ja kuinka paljon energiaa on syötetty. Tietoja käytetään kustannusseurantaan, latauskapasiteetin suunnitteluun ja ajokäytön analyysiin.
Päästölaskenta Scope 2:lle
Sähköinen ajo ei siirrä päästöjä pois, se siirtää ne Scope 1:stä (suorat päästöt omasta polttamisesta) Scope 2:een (epäsuorat päästöt ostetusta energiasta). Järjestelmän täytyy laskea Scope 2 -päästöt sähkömiksin perusteella, joko keskimääräisen suomalaisen verkkomiksin tai spesifin sähkösopimuksen mukaan.
Sähköajoneuvoille sovitettu kuljettajan käyttäytyminen
Regeneratiivinen jarrutus, ECO-tila ja sähköautokohtaiset ajotekniikat vaikuttavat toimintasäteeseen ja akun kulumiseen. Kuljettajan käyttäytymisen mittauksen täytyy sopeutua näihin muuttujiin.
CO2-säästöjen raportointi
Yrityksillä jotka sähköistävät kaluston tarvitsevat dokumentaatiota saavutetuista päästövähennyksistä tarjouskilpailuihin, asiakasviestintään ja kestävyysraportointiin.
Miten siirtyminen suunnitellaan käytännössä?
Yritykselle joka aloittaa sähköistymismatkan, seuraava järjestys on dokumentoidusti onnistunut.
1. Analysoi olemassa oleva ajokaava tiedoilla. Kalustonhallintajärjestelmän ajohistoria näyttää kuinka paljon kukin ajoneuvo todellisuudessa ajaa päivässä, missä se pysähtyy ja kuinka kauan. Tiedot ratkaisevat mitkä ajoneuvot sopivat sähköistettäväksi ensin.
2. Aloita ajoneuvoista joilla on tunnettu reitti ja jotka palaavat varikolle joka ilta. Palveluautot ja jakeluautot kiinteillä reiteillä ja yöpaikoilla omalla varikolla ovat helpoimmat ehdokkaat.
3. Perusta latausinfrastruktuuri varikolla ennen ajoneuvojen hankintaa. Latausinfrastruktuuri vie kauemmin suunnitella ja asentaa kuin itse ajoneuvot, joten sen tulisi olla paikoillaan ensin.
4. Aja sekakalustoa siirtymäkaudella. Sähköajoneuvot ottavat haltuun tunnetut reitit joilla ne toimivat, kun taas dieselajoneuvot kattavat vielä sopimattomat reitit.
5. Seuraa todellista energiankulutusta ja käyttökustannusta. Toteutuneita lukuja täytyy verrata suunniteltuihin seuraavaan hankintakierrokseen säätämiseksi. Kalustonhallintajärjestelmän tiedot ovat oppimisen perusta.
Fossiilisesta kalustosta nollapäästöisyyteen
GSFleet Manager käsittelee sähköisiä, hybridi- ja fossiilisia ajoneuvoja samassa näkymässä ja samoilla toiminnoilla. Live-kartta näyttää sähköajoneuvojen akkutilan sijainnin ja tilan ohella. Insights-moduuli laskee sekä Scope 1:n (polttoainepohjaiset päästöt) että Scope 2:n (sähköinen energiankulutus) ajankohtaisilla päästökertoimilla, jotta yritys voi dokumentoida todellisen CO2-säästön sähköistymisestä. Tiedot viedään CSV-muodossa raportointiin viranomaisille, asiakkaille ja sijoittajille. Näin alusta tukee koko sähköistymismatkan ensimmäisestä sähköajoneuvosta täyteen nollapäästöiseen kalustoon.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Voiko kalustonhallintajärjestelmä käsitellä sekä sähköisiä että fossiilisia ajoneuvoja?
Kyllä, nykyaikaiset järjestelmät näyttävät kaikki ajoneuvotyypit samassa näkymässä samoilla perustoiminnoilla. Sähköajoneuvot saavat lisäksi akkutilan, toimintasäde-estimaatin ja laushistorian.
Miten CO2-päästöt lasketaan sähköajoneuvoille?
Sähköajoneuvoilla on Scope 2 -päästöjä sähkönkulutuksesta. Lasketaan kertomalla kilowattitunnit sen ajankohtaisen sähkömiksin päästökertoimella. Suomen verkkomiksissä on kansainvälisesti alhainen päästökerroin (noin 50-100 g CO2/kWh) joka laskee jatkuvasti.
Mikä on suurin haaste kaluston sähköistämisessä Suomessa?
Latausinfrastruktuuri ja toimintasäteen hallinta talvikaudella. Latausinfrastruktuuri vaatii kuukausien etukäteissuunnittelua, ja Pohjois-Suomen talvilämpötilat voivat vähentää toimintasädettä 20-30 prosenttia.
Kuinka paljon yritys voi säästää sähköistämällä kaluston?
Realistiset säästöt kokonaisomistuskustannuksessa ajoneuvon elinkaaren aikana ovat 20-30 prosenttia pakettiautoille, vähemmän raskaille ajoneuvoille joissa teknologia vielä kypsyy. Etu on suurin ajoneuvoille joilla on korkea vuosittainen ajomatka.
